Suomen suurin kultahippu on löydetty Laanilasta!

Saariselkä ei ole vain talviurheilukeskus, vaan ympärivuotinen asuttu kylä ja alue, jolla on pitkä historia sekä elävä kulttuuri...     saamelaisuus ja poronhoito, kultamaiden kimallus  ja legendat,  joikuesitykset ja shamanismi  ovat aitoja lappilaisia elämyksiä, jotka koet kanssamme monissa  ohjelmissamme tutustut samalla myös paikallishistoriaan, opit tuntemaan niin Ruijanpolun kuin Luttojoen erikoisuudet:  kullanhuuhdonnan  varhaista historiaa ja raakut eli jokihelmisimpukat sekä monta muuta Saariselän omaa erityispiirrettä

Saariselän historiaa:                 

Saariselkä tarkoittaa paitsi matkailukeskusta ja kylää, ennen kaikkea siitä  itään sijaitsevaa tunturialuetta. Sen alkuhistoria liittyy kullankaivuun alkuun ja matkailu tulee paljon myöhemmin kuvaan mukaan. Vuonna 1865 kruununvouti Konrad Planting palatessaan tarkastusmatkalta Utsjoelta yöpyi Luton rannalla Kaunispään juurella. Planting kuljetti aina matkassaan vaskoolia, koska etsi kultaa kaikilla matkoillaan. Tuolloin hän vaskasi Lutossa ja löysi kullan merkit.  Ensimmäinen valtaus Saariselällä oli vuonna 1871, Johan Alfred Piponius  kaivoi kultaa Saariselän 'ydinkeskustassa', hän löysi kultaa kesän aikana 329 g. Piponiuksen asumuksen rauniot löytyvät tänäkin päivänä Tunturihotellin ja Kummituskämpän välimaastosta.

Ivalojoen kultaryntäys  synnytti Saariselän ja Laanilan alueen. Vuonna 1903 kaivosyhtiö Prospektorin toimesta rakennettiin kärrytie Sodankylästä Laanilaan, myöhemmin tietä jatkettiin Liinahamariin saakka. Ensimmäinen auto lienee noussut Kaunispään rinnettä vuonna 1914. Samana vuonna valmistui Prospektor yhtiön päämaja, joka oli ensimmäinen rakennus Saariselällä, rakennusryhmä sijaitsi nykyisen metsäntutkimuslaitoksen tukikohdan paikalla. Kaivosyhtiö Prospektorin lopetettua toimintansa, päämajasta tuli vuosikymmeniksi Laanilan kestikievari. Ensimmäinen yritys matkailupuolella tehtiin kuitenkin 20-luvun puolivälissä, kullankaivajanakin tunnettu Heikki Kivekäs suunnitteli terveyskylpylän rakentamista Luttojoen rannalle lähelle Tammijärveä. Rahoittaja vetäytyi kuitenkin hankkeesta ja rakentaminen keskeytyi. Suomen  tähän mennessä suurin kultahippu on löydetty  Saariselältä 25.9.1935, löytäjä Eevert Kiviniemi ja hipun koko 393 g.

Ehkä synkintä Saariselän historiaa tapahtui sodan aikana 4.7.1943, jolloin venäläisten desanttiosasto "Bolsevik Zapoljarjan partisaaniosasto" A.S. Smirnovin johdolla hyökkäsi Laanilan kestikievariin sekä toinen osa osastosta Piispankiven luona pohjoiseen matkalla olleen linja-auton kimppuun. Tapahtuman muistomerkki "Piispankivi" löytyy  Laanilan tienhaarasta. Vanhan Laanilan majatalon (Laanilan Kestikievarin) saksalaiset joukot polttivat vetäytyessään pohjoiseen.

Kaunispään huipulle valmistui 1952 hirsimaja (nykyisen ravintolarakennuksen vieressä). Lapin maaherra Uuno Hannulan aloitteesta 18.11.1948 perustettiin yhdistys Lapin Lasten Ystävät, lasten sairaanhoidon tukemiseksi sekä leiritoiminnan järjestämiseksi terveellisessä tunturi-ilmastossa. Rakennuspaikat paalutettiin 1952 paikalle, jossa Piponius oli kaivanut kultaa, rakennukset olivat valmiit alkuvuodesta 1953, päärakennus kuitenkin paloi täydellisesti. Virkamiesliitto oli rakentanut jäsenistölleen majoitustiloja edellisinä vuosina. Palamatta jääneet rakennukset sekä vuokraoikeus myytiin Virkamiesliitolle 1959. Aloitettiin uuden majan rakentaminen Laanilan Piispanojan rantatöyräälle. Yhdistys ei pystynyt pitämään majaa vaan se myytiin Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lapin piirille 1961 ja nimi Muutettiin Laanihoviksi, 1975 majan osti Suomen Matkailuliitto  ja 1993 maja myytiin viimein yksityiselle kiinteistöyhtiölle. Lasten yhdistyksen rakennuksista on jäljellä Luttotupa, joka on nykyisin Metsäntutkimuslaitoksen käytössä.

Saariselän suunnitteleminen uudentyyppiseksi matkailukeskukseksi alkoi 60-luvun puolivälissä, rakentaminen ja laajeneminen alkoi tapahtua 60 ja 70-luvuilla. Ensimmäisenä Saariselällä sai anniskeluoikeudet Laanihovi 1969 ja Sininen Pirtti 1973. Vuonna 1978 rakennettiin Tievatuvan yhteyteen Kiilokappeli. 1.5.1983 perustettiin UKK-kansallispuisto.